 |
|
Nimet Hatun papereihin kirjoitettiin jo silloin, kun ori oli vielä Ahvenanmaalla emänsä vieressä ja nautti ensimmäisistä kuukausistaan kohdun ulkopuolella. Mä olin jostain syystä päätynyt selaamaan myytäviä hevosia ja Mandelbacke myi suurinpiirtein ensimmäistä ei kotiin jäävää varsaansa - Chiva vakuutti mut hienolla saksalaisella taustallaan, valkeilla sukillaan ja kauniin ruskealla värityksellään. Eipä siinä kokenutkaan hevosihminen osannut sanoa eitä, kun sydän oli jo päättänyt järjen puolesta että tämä varsahan muuten meille tulee. Mä heitin tarjouksen ilmoille hieman haparoiden ja epäillen ylipäätänsä, myisivätkö Kati ja Milja mulle oria, mutta niin tämäkin tarina sai alkunsa siitä, että herra Hattu saapui meille vietettyään kesän orilaitumella muiden vuotiaiden kanssa.
Crane Grinning Ghosts oli sen vuotisten kesäkuisten helteiden pehmentämän pään tekemä päätös, melkein kuin sellainen ”syön jäätelöä, se sulaa ja valuu kädelle, IHAN PAKKO SAADA PAPERIA JUSTNYTHETIMULLESITÄPAPERIA” -tarve jota ei vain voinut sivuuttaa. Kun mä kerran laskin silmäni Ainon facebookissa julkaisemaan kuvaan kirjavan emätamman vieressä seisovasta, hyvin pitkäjalkaisesta eläimestä, mä olin jo päättänyt että mä aion sen myös itselleni hankkia.
Kyllähän Nipasta huomaa, kenen poika se on. Tutustuimme emään vain pintapuolisesti ja muutaman kerran, mutta kirjavan tamman hyväntahtoinen yksinkertaisuus, pohjaton uteliaisuus ja suunnaton lempeys jäivät mieleen – ja Nipa on ihan samanlainen. Hömelö, pyhä yksinkertaisuus, aina iloinen ja osaansa tyytyväinen, helposti höynäytettävissä ja hämmennettävissä, tavattoman utelias, veikeän varsamainen, kamalan ärsyttävä ja kamalan ihana.
Minä tein Nipasta estehevosen. Vastoin vähän kaikkien odotuksia, peittelemättömäksi voitonriemukseni. Ratsutusvaihe sujui suorastaan hämmästyttävän helposti; pitkäkoipinen hevosystäväni ei yhtään ihmetellyt selkäänsä ilmestynyttä satulaa tai ratsastajan painoa. Sievästi eteen ja taakse kävellyt, pysähtynyt ja toivotuista pyynnöistä oikealle ja vasemmalle kääntynyt ruunikko suorastaan yllätti harvinaislaatuisella fiksuudellaan! Ratsun hommien päälle kummankin hyvin ymmärtänyt Nipa eteni hurjaa vauhtia; mitähän lie joku Oikea Ammattilainen olisikaan tästä saanut irti?
Kaikkein ihaninta tässä hevosessa on sen hyväntuulisuus. Nipa ei ota nokkiinsa mistään, ei hermostu, kiukuttele, turhaudu, vaan mennä viipottaa pyydettyä vauhtia pyydettyyn suuntaan tuntuen nauttivan aivan kaikesta. Ratsastaja voisi varmaan seistä päällään satulassa ilman, että Nipsutin reagoisi asiaan. Letkeä- ja pehmeäliikkeinen ruunikko sopii jokaisen ratsastajan kulkupeliksi, tasoon katsomatta. Koulupuoli nyt ei ole tämän kaverin suurin vahvuus, mutta Nipa tekee kyllä nöyrästi, yritteliäästi ja hyvällä fiiliksellä kaiken pyydetyn ja toistaa, toistaa ja toistaa, kunnes ratsastaja on tyytyväinen. Silloin Nipakin on onnellinen, hän osasi, hän on hieno! Eikä Nipasta mikään ole ihanampaa kuin se, että ihminen kehuu, kertoo, miten hyvä, hieno poika Nipa tänään olikaan.
Mutta se esteratsu, jonka minä Nipasta tein. Ensihyppyjen yritteliäs, linnunpojan lailla räpiköivä puoliverinen kasvoi, kehittyi ja oppi, kenties enimmäkseen suunnattoman miellyttämisenhalunsa siivin. Hyppykapasiteettiahan Nipalta löytyy, estekorkeuden puolesta haluaisin väittää vain taivaan (tai kilpailusääntöjen) olevan rajana! Uljas ratsuni ei kuitenkaan oikein ymmärrä esteiden päälle, paitsi sen itse hypyn, se on hauskaa! Nipa kyllä venyy esteillä, sillä on hyvä tekniikka, se on rohkea, varmajalkainen, iloisen innokas. Mutta tyhmä, niin siunatun yksinkertainen, ettei tähän hevoseen voi edes turhautua. Nipa ei ymmärrä ponnistuspaikkojen päälle, ei tajua, että hyppäämisestä voi myös kieltäytyä, ei osaa sovittaa askeliaan eikä maapuomeilla kompuroidessaankaan tajua jonkin menneen pahasti mönkään. Ruunikko kuitenkin yrittää, niin kovasti ja pyyteettömästi, kuuntelee minua tarkasti, tekee liikuttavan paljon töitä miellyttääkseen. Kun ratsastaja osaa kertoa Nipalle selkeästi ja tarpeeksi ajoissa, mitä tehdään, mistä hypätään, onko laukka hyvä, Nipa tuntuu nyökkäävän ja tekee työtä käskettyä silmät säihkyen, korvat hörössä.
Kamalinkaan rankkasade tai räntäkuuro ei ihan hirveästi haittaa, jos maastokaverina on Nipan kaltainen varma, iloluontoinen pikku tutkimusmatkailija. Rauhallisin mielin pahimmissakin mörkömetsissä samoileva ori tekee joka ikisestä maastoretkestä juhlaa. Enkä kuuntele kenenkään vastaväitteitä.
Päänsä syliini painava, rapsutuksia ja rakkautta kaipaava Nipa on suoranaisen hellyttävä nallekarhu, hevoskirjojen rakas hevosystävä lihana ja verenä. Paijattavana ruunikko on rauhallinen, täysin siinä hetkessä vailla kiirettä. Noin muutenhan Nipa haluaisi olla kymmenessä paikassa samaan aikaan, jokaisen äänen ja näköärsykkeen perässä, haistelemassa tallikissan häntää ja kokeilemassa sadatta kertaa, vieläkö sähkölangasta saa tällin, miksi siitä saa tällin, AUTS, kas sähkölanka johon voi työntää turpansa! Nipan edesottamuksista saisi aikaiseksi monta hyvää (huonoa) viraalivideota nettiin.
Umpikilttihän tämä on, vaikka utelias, tyhmä, varsamaisen riehakas välillä onkin. Jos Nipa vain yltää, se tunkee turpansa joka paikkaan, haistaa ja maistaa, moneen kertaan, sillä sen muisti on sekä huono, että lyhyt. Loimet – omat ja kaverien – saavat yleensä kyytiä Nipan käsittelyssä, samaten riimut. Ei tämä kuitenkaan ole hevosta kummempi käsitellä, ylitsevuotavan utelias vain, ja joskus istuallaan käytävällä, kun mokoma höppänä unohti taas olevansa kiinni eivätkä ketjut tietenkään antaneet periksi. Tosin Nipa istuskelee välillä tarhassaankin, joten voihan olla, että käytäväistumisetkin ovat ihan tarkoituksenmukaisia.
Kaikesta uteliaisuudestaan huolimatta Nipa ei yritäkään lähteä omille teilleen kun sitä taluttaa jonnekin. Ori kulkee nätisti taluttajansa lähettyvillä, varoo ihmisen jalkoja, kulkee pää matalalla kuin pyydelleen suurta kokoaan anteeksi. Onhan tämä nyt sympaattinen ja herttainen hyvänen aika, miten tämmöistä nallekarhua voi olla rakastamatta? Haluatko Abel ihan omin sanoin selittää?
Jo Nipan ensimmäinen matka Kurjenpesästä uuteen kotiinsa oli menestys, puoliverinuori ei epäröinyt rampilla yhtään, käveli kyytiin kuin vanha tekijä ja matkusti yhtä rauhallisesti kuin kokenein konkari. Eikä tämä asia ole muuttunut vuosien varrella miksikään.
Uusissa ympyröissä Nipa jaksaa olla kiinnostunut kaikesta mikä liikkuu tai on liikkumatta. Ruunikko haluaisi tutustua muihin hevosiin ja ihmisiin, koiriin ja kissoihin, maistella tuomarirouvan koreaa hattua ja yleisön sateenvarjoja. Nipa ei todellakaan ota stressiä, vaan on ennemminkin innoissaan kaikesta uudesta sekä reissun tuomasta seikkailun tunnusta! Suorituksistakin, olivat ne sitten näyttelykehissä esiintymistä (näin pitkäkinttuisen kaverin raviliikkeissä on kiva juosta mukana, etenkin jos tuomari pyytää nauraen juoksemaan kolmion uudestaan!) tai ratsastuskilpailuissa edustamista. Harvemmin yksikään ohi mennyt sijoitus, tipahtanut puomi tai edes se kamalin pannukakkuesitys jää harmittamaan, sillä Nipsuttimen hyväntuulisuus on tarttuvaa laatua.
luonne © Susiraja, kiitos!
| ✔ KTK-II, VIR MVA Ch i. Chivas rn 168cm kwpn |
✔ YLA2, ERJ-II ii. Valiant Cicero rn 167cm kwpn |
✔ KTK-II, ERJ-I, YLA1 iii. Deluxe BAP |
| iie. le Rêve Misfortune | ||
| ✔ EV-II, ERJ-I, YLA1, KWPN-I ie. Celeste RGE rn 166cm kwpn |
✔ ERJ-I, YLA2, KWPN-II iei. le Rêve Classic Touch |
|
| ✔ KTK-III, ERJ-I, KWPN-I iee. le Rêve February Joy |
||
| ✔ KTK-II e. VIR MVA Ch Sandra Wv rn 170cm württ |
✔ Klass II, ASDA Hall Of Legends, ASEA Hall of Fame, ASJA State Champion, ASWA National Champion ei. GNs Samwise Says rn tobiano 167cm württ |
✔ Silver Premium, ASWA Champion eii. GNs Samwise Deluxe J |
| eie. Silberpfeils Thirza GN | ||
| ✔ ASEA Champion ee. Lexandra J m 172cm hann |
eei. Lex Chrome | |
| eee. Amaryllis |
| sukupuoli | nimi | syntymäaika | emä | omistaja |
| ori | M.B. Chivan | 31.10.2018 | Algebra | Mandelbacke |
|
1. NJ, IRTOSERT: 00.00.0000 Paikka, pt. Tuomari |
KTK-II: 18 + 18 + 18 + 19 = 73p. (20.01.2018) |
|
Esteratsastus tasolla 0 pistein 116.35p |
Kuuliaisuus ja luonne: 456.19 |
Startteja yhteensä: 0 |
| Jaoksen alaiset estekilpailut, 03 | Porrastetut estekilpailut, 00 |
|
|
ulkoasu © Narie, muokkaukset ja kaikki muu © Huviluoto 2019-2020, jollei toisin mainita / sivun ja boxien taustat © amretasgraphics | tämä on virtuaalihevonen
suomalainen puoliveriori M.B. Chiva eli Hattu
rekisteröity numerolla 
KTK-II (18 + 18 + 18 + 19 = 73p.) 
21.10.2020, Kuuran Suomenratsut / 110cm / 4/40