Glittering the Xmas

virallinen nimi	Glittering the Xmas
Syntymäaika:	24. joulukuuta 2010, 6-vuotias
Rotu & skp:	shetlanninponi, ori
Rekisterinumero:	VH00-000-0000
Säkä & väri:	103cm, ruunikko
kasvattanuT:	Eva Sokka, Jyväskylä
Omistaja	Laura, VRL-11124
Painotus, tasot:	valjakko & koulu: helppo B, vaativa

 

Ollessaan varsa Lumirukka oli hontelokoipinen ja kömpelö. Ensimmäisen kerran kun näin sen, se sotkeentui omiin jalkoihinsa ja lensi turvalleen - nousten kuitenkin reippaasti takaisin neljän jalan varaan, kuin sanoen että mukkelismakkelis oli tarjoituskin mennä. Tamman kasvaessa se oppi hyödyntämään tasapainoaan ja voi että sitä näkyä, kun se nelisti menemään normaalikokoisten suomenhevosten kanssa laitumella. Se näytti onnelliselta yksivuotiaalta kirmatessaan vapaana. Mutta sitten tulin mä, joka riisti sen vapauden ja pilasi nuoren hevosen elämän viemällä sen pois laumansa luota ja iskemällä selkään, päähän ja jalkoihin ties mitä varusteita. "Rukasta tulee vielä kelpo ratsu", totesin miehelleni, kun talutin steppailevan tamman tallipihaamme. Voikko ei ollut aivan samaa mieltä ja huomasin kyllä kuinka se mulkaisi mua. No, aina pitää olla toivoa, ainakin hippusen verran.

Kaunon Lumirukka on pieni ja pullea poni, jolla on, tammoille erittäin tuttuna piirteenä, muutamia erilaisia moodeja, joiden mukaan tuo sitten käyttäytyy. Suurimmaksi osaksi Lempi on vähän laiskanpulskea ja kettuuntuneen oloinen tamma, joka kuitenkin toimii annettujen ohjeiden mukaan (ainakin lämmettyään).

      
© Cherie, CC BY-NC 2.0
 

 

Sukutaulu

i.Fluffy Mistlehug musta, 100cm	ii. Wigglemilk voikko, 153cm	iii. Wigglejoy
		iie. Milk And Cookies
	ie. Fluffy Sleepyhug rautias, 140cm	iei. Hollyfun
		iee. Yule Cuddlefriend
e. Ch lumikukka punarautias, 142cm / VSN Champion, KTK-II	ei. Lumimyrsky tummanpunarautias, 140cm	eii. lumituisku
		eie. myrskytuuli
	ee. Helinä Neito punarautias, 152cm	eei. aapeli
		eee. neitoperhonen

 

i. Fluffy Mistlehug on komea, mustanvärinen ori erittäin ponimaisilla piirteillä varustettuna - milloin Miska on seisonut jalat vesisaavissa, milloin se on ryöminyt aitojen alitse karkuun. 100 senttimetriä korkea shetlanninponi on pienestä pitäen kaivannut jämerää otetta ja tiukkaa kuria, jotta sen saa toimimaan hoitajan tahdon mukaan.
Fluffy Mistlehug on syntynyt Jyväskylässä kasvattajansa pienessä maalaistallissa, jossa se asui nuoruusvuotensa; se sai niin ratsu- kuin kärrykoulutukset ja myytiin lopulta monitoimiponi-nimikkeen alla nykyiselle omistajalleen, Katariina Häikiölle. Häikiön perheen tyttäret

 

 

kilpailukalenteri

näyttelytulokset:
 

KRJ, 0 sijoitusta 00.00.0000 - Paikka - He A - 00/00

ERJ, 0 sijoitusta 00.00.0000 - Paikka - He A - 00/00

KERJ, 0 sijoitusta 00.00.0000 - Paikka - He A - 00/00

 

päiväkirjamerkinnät & valmennukset

17.11.2017, päiväkirjamerkintä (kirjoittanut omistaja)

Kaakkilan yksivuotiaat tammat Tomu ja Rukka pistivät menemään lumen peittämällä maaperällä, kun seurasin tallia tehdessäni niiden touhuja. Milloin voikko pienhevonen loikki ja pomppi normaalikokoisen kaverinsa ympärillä, milloin punainen jahtasi Rukkaa kuin koira kissaa. Pukkioppeja viljelläkseen toisilleen ne juoksivat tarhaa päästä päähän, heitellen takakoipiaan ilmaan kuin mitkäkin laitumelle päässeet orivarsat. Musta tuntui tosi hyvältä katsoa tammojen tulevan toimeen keskenään, sillä tiesin että varsat viihtyisivät ikäisessään seurassa - tietenkin sen lisäksi, että niitä kaitsemassa oli Tomun emä Nero, meidän tallin vanharouva. Ensimmäisinä päivinä Rukan muuton jälkeen Nero ei tuntunut nauttivan keltaisen lapsen huomiosta, ei sitten yhtään, mutta ajan kanssa hevoset tottuivat toisiinsa ja punaruunikko opetti Kaunovaarasta muuttaneen tamman talon tavoille (siis siihen että Nero söisi ensin heinäkasalta, sitten vasta muut). Aika ajoin Nero tykkäsi pomotella vuotiaita ja siitäkin huolimatta, että se oli Tomun emä, se antoi tupenrapinat molemmille hevoslapsille - se ei kuitenkaan tuntunut olevan mitään kovin pahansuopaista, joten en kokenut tarpeelliseksi siirtää vanhaa rouvaa tarhaamaan yksin, oppisivatpahan Tomu ja Rukka elämään hevoslaumassa.
”Tulkaas ottamaan päiväheinät”, huutelin tammoille kuljettaessani heinäsäkkejä kohti näiden tarhaa. Tomu ja Rukka saivat omat heinänsä samaan kasaan ollessaan melkeinpä jo parhaita kavereita, ja jäädessäni tammojen ruokailua seuraamaan ne molemmat tulivat aika ajoin tunkemaan pieniä, silkkisiä turpiaan mun taskuille. Rapsuttelin molempia vuotiaita hieman niille lässytellen - ai että varsat oli sitten ihania!