Mieliruletti

♡ 14.02.2016 syntynyt (14-vuotias) suomenhevosori, tummanpunaruunikko (Ee/Aa) 155cm
♡ kenttäpainotteinen (helppo A, 110cm, CIC1), VH16-018-1222 | kasvattanut Susiraja, omistaa Laura VRL-11124

SV-II (20.06.2016)
KV-II (20.06.2016)
KTK-II (20.01.2019)

Mieliruletti on Anopinkauhun jälkeen mun toinen kenttähevoseni, ja tämäkin sitä aitoa susirajalaista laatua. Rollosta piti alunperin tulla Lempi, mutta myöhemmin Rölliksi päätetystä lempinimestä muotoutui suussa Rollo - ehkä se oli sitä nuoruuden vallatonta orimatchoilua, minkä vuoksi se aikoinaan metsänpeikon mukaan nimettiin. Nykyään tuosta miehisestä Cheek-olemuksesta on jäljellä kova kuori ja pienet orimaiset eleet, mutta kasvettuaan herra on tajunnut arvonsa, ja huomannut kuinka noloja nuoret ovat koittaessaan olla niin kovia.

Rollo ei ole pahin Susirajan kasvattama hevonen, mitä mä olen nähnyt. Se on oikeastaan aika herttainen yrittäessään esittää, ettei sitä kiinnosta huomio tai ihmiset - nopealla vilkaisulla sitä voisi luulla hieman erakkoluonteiseksi, mutta kun oikeat ihmiset sattuvat kohdalle, orin ilme kyllä muuttuu kertaheitolla. Hoitotoimenpiteiden aikanakin hevonen saattaa koittaa ängetä syliin tai testailla, josko kesken kavioiden puhdistuksen olisi aikaa muutamille rapsutuksille. Rolloahan ei siis mitkään satuloinnit tai pesutilanteet häiritse tai stressaa, se ottaa ne vastaan ennemminkin rakkaudenosoituksina ja nauttii ollessaan hoitavan ihmisen huomion keskipisteenä - se vain saattaa välillä kaivata hieman enemmän huomiota, kuin tarjolla olisi. Tammojen ollessa lähistöllä orin tunnekäyrät ovat sekaisin ja useammassa solmussa, sillä naispuoleiset hevoset kiinnostavat yhä tätä yksilöä; pitää pörhennellä ja korskua, hieman koittaa josko neiti kiinnostuisi herrasta ja niin edelleen (elä panikoi, kyllä se ruodussa pysyy). Samaan aikaan se haluaisi kuitenkin naatiskella oikein sydämmensä pohjasta harjauksesta ja muista toimenpiteistä, joka luultavasti orin mielestä rikkoo naisille näkyvän komean urhon kiiltokuvan. Ei ole ensimmäistä eikä viimeistä kertaa jouduttu todistamaan Rollon oudohkoa käytöstä, kun se katsoo hoitajaa aivan kuin pyytäen että auta mua, mä en tiedä olenko mä herttainen vai matcho.

Rollo on parhaimmillaan valkeiden aitojen sisäpuolella ja loistaa koulukentällä: sen suorituksia on miellyttävä katsoa myös ulkopuolelta kauniiden askeleiden ja kuin ajatuksen voimalla toimivan hevosen johdosta. Silti ori ei ole mikään helppo ratsu, ja sillä ei ole väliä kuinka hyvin herra itse osaisi radan liikkeet - jos ratsastaja on vain vapaamatkustajana, ei hevonen itsekään suostu työskentelemään. Samaan kastiin menee myös se, että vaikka Ruletti tietäisi seuraavat liikkeet ja tehtävät, se odottaa aina ratsastajaltaan varmistusta ja helliä apuja - riuhtomalla ja potkimalla orista ei saa mitään irti, ja löytää helposti itsensä maneesin pohjahiekoista.

Sukutaulu

i. VIR MVA Ch Luurankopokeri
KTK-II, KERJ-I, ERJ-I, YLA1
155cm, musta

ii. Misääri
YLA1, SLA-I*, KTK-II, ERJ-I, SV-I

iii. Tiilikan Patajätkä
YLA3, SLA-I, ERJ-III, KRJ-II, SV-II

iie. VIR MVA Ch Platinamuru KISS
KTK-II, YLA2

ie. Hunajaruoto
YLA2, KTK-II, ERJ-I, KERJ-I

iei. Kalavaras
YLA1, SLA-I, ERJ-II, KERJ-II, SV-I

iee. VIR MVA Ch Hunajapyrstö
KTK-II

e. Mustamieli
YLA1, KTK-III, SLA-I*, KRJ-II, ERJ-I
153cm, vaaleanrautias

ei. Hulipeli KIR
YLA1, ERJ-I, SLA-I

eii. Hippaleikki KIR
YLA3, ERJ-III

eie. VIR MVA Ch Kirveltäjän Kiukkupussi
YLA3

ee. Mielipaha
YLA1, KTK-III, SLA-I*, KRJ-I, ERJ-I, SV-I

eei. VIR MVA Ch Kajon Mustasurma
KTK-II, KRJ-I, SLA-I

eee. Henkiriepu
YLA1, SLA-I, KRJ-I

01.01.2017 ♡ o. Kaakkilan Raivoruletti (e. Heilin Ksenia), om. Kaakkila

Kilpailuinfo

ERJ, 40 sijoitusta
24.06.2016 - Metsovaara - 110cm - 3/35
25.06.2016 - Metsovaara - 110cm - 3/35
28.06.2016 - Metsovaara - 110cm - 2/35
30.06.2016 - Metsovaara - 110cm - 5/35
11.12.2016 - Mörkövaara - 100cm - 5/30
13.12.2016 - Vähäpelto - 100cm - 5/30
14.12.2016 - Vähäpelto - 110cm - 5/30
14.12.2016 - Mörkövaara - 110cm - 1/30
16.12.2016 - Mörkövaara - 100cm - 3/30
16.12.2016 - Mörkövaara - 110cm - 5/30
17.12.2016 - Mörkövaara - 100cm - 1/30
18.12.2016 - Vähäpelto - 110cm - 3/30
20.12.2016 - Vähäpelto - 100cm - 3/30
07.03.2017 - Teilikorpi - 100cm - 4/40
08.03.2017 - Teilikorpi - 100cm - 4/40
09.04.2017 - Kievarinkuja - 100cm - 1/30
11.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 4/40
12.04.2017 - Kuuralehto - 100cm - 6/40
12.04.2017 - Kievarinkuja - 100cm - 1/40
12.04.2017 - Kievarinkuja - 100cm - 2/40
13.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 5/40
14.04.2017 - Kuuralehto - 100cm - 6/40
16.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 2/40
16.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 1/40
16.04.2017 - Kievarinkuja - 100cm - 2/30
16.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 4/40
17.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 1/40
18.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 6/40
20.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 3/40
20.04.2017 - Kuuralehto - 100cm - 4/40
21.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 6/40
21.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 4/40
22.04.2017 - Kuuralehto - 100cm - 3/40
24.04.2017 - Kuuralehto - 100cm - 6/40
26.04.2017 - Kuuralehto - 100cm - 6/40
26.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 3/40
28.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 5/40
28.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 2/40
29.04.2017 - Teilikorpi - 100cm - 5/40
30.04.2017 - Kuuralehto - 100cm - 5/40

KRJ, 45 sijoitusta
23.06.2016 - Turmeltaja - Helppo A - 2/30
27.06.2016 - Turmeltaja - Helppo A - 2/30
28.06.2016 - Turmeltaja - Helppo A - 1/30
30.06.2016 - Turmeltaja - Helppo A - 3/30
25.12.2016 - Mörkövaara - Helppo A - 1/30
13.01.2017 - Kievarinkuja - Helppo B - 5/50
12.02.2017 - Turmeltaja - Helppo B - 2/30
14.02.2017 - Turmeltaja - Helppo B - 4/30
16.02.2017 - Turmeltaja - Helppo B - 5/30
21.02.2017 - Turmeltaja - Helppo B - 5/30
21.02.2017 - Turmeltaja - Helppo B - 5/30
23.02.2017 - Turmeltaja - Helppo B - 2/30
23.02.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 3/50
25.02.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 4/50
26.02.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 2/50
28.02.2017 - Turmeltaja - Helppo B - 4/30
12.04.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 5/40
12.04.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 2/40
13.04.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 4/40
14.04.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 1/40
28.04.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 6/40
29.04.2017 - Teilikorpi - Helppo A - 1/40
11.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 1/30
13.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 2/30
15.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 3/30
16.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 4/30
21.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 3/30
24.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 1/30
25.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 2/30
29.01.2019 - Hornanhovi - Helppo B - 2/30
06.02.2019 - Kalma - Helppo A - 1/40
06.02.2019 - Silverlode - Helppo A - 2/40
06.02.2019 - Silverlode - Helppo A - 2/40
07.02.2019 - Kalma - Helppo A - 5/40
08.02.2019 - Kalma - Helppo A - 1/40
08.02.2019 - Silverlode - Helppo A - 1/40
09.02.2019 - Kalma - Helppo A - 6/40
12.02.2019 - Kalma - Helppo A - 6/40
13.02.2019 - Kalma - Helppo A - 2/40
15.02.2019 - Kalma - Helppo A - 3/40
16.02.2019 - Silverlode - Helppo A - 3/40
17.02.2019 - Silverlode - Helppo A - 4/40
17.02.2019 - Kalma - Helppo A - 5/40
18.02.2019 - Kalma - Helppo A - 5/40
21.02.2019 - Silverlode - Helppo A - 6/40
23.02.2019 - Silverlode - Helppo A - 2/40
02.03.2019 - Silverlode - Helppo A - 3/40

KERJ, 21 sijoitusta
16.12.2016 - Erkinheimot - CIC1 - 1/37
23.12.2016 - Erkinheimot - CIC1 - 3/37
05.03.2017 - Gateaway - CIC1 - 1/40
07.03.2017 - Kaunovaara - CIC1 - 1/40
07.03.2017 - Gateaway - CIC1 - 6/40
11.03.2017 - Gateaway - CIC1 - 4/40
14.03.2017 - Gateaway - CIC1 - 3/40
15.03.2017 - Gateaway - CIC1 - 1/40
16.03.2017 - Gateaway - CIC1 - 2/40
17.03.2017 - Gateaway - CIC1 - 5/40
17.03.2017 - Kaunovaara - CIC1 - 2/40
11.04.2017 - Kievarinkuja - CIC1 - 1/30
13.04.2017 - Kievarinkuja - CIC1 - 5/30
14.04.2017 - Wolf Sporthorses - CIC1 - 5/30
15.04.2017 - Wolf Sporthorses - CIC1 - 1/30
16.04.2017 - Wolf Sporthorses - CIC1 - 3/30
16.04.2017 - Kievarinkuja - CIC1 - 1/30
18.04.2017 - Kievarinkuja - CIC1 - 2/30
19.04.2017 - Wolf Sporthorses - CIC1 - 4/30
19.04.2017 - Kievarinkuja - CIC1 - 1/30
24.04.2017 - Wolf Sporthorses - CIC1 - 3/30

Päiväkirja

17. marraskuuta 2017, päiväkirjamerkintä
Kaakkilan yksivuotiaat tammat Tomu ja Rukka pistivät menemään lumen peittämällä maaperällä, kun seurasin tallia tehdessäni niiden touhuja. Milloin voikko pienhevonen loikki ja pomppi normaalikokoisen kaverinsa ympärillä, milloin punainen jahtasi Rukkaa kuin koira kissaa. Pukkioppeja viljelläkseen toisilleen ne juoksivat tarhaa päästä päähän, heitellen takakoipiaan ilmaan kuin mitkäkin laitumelle päässeet orivarsat. Musta tuntui tosi hyvältä katsoa tammojen tulevan toimeen keskenään, sillä tiesin että varsat viihtyisivät ikäisessään seurassa - tietenkin sen lisäksi, että niitä kaitsemassa oli Tomun emä Nero, meidän tallin vanharouva. Ensimmäisinä päivinä Rukan muuton jälkeen Nero ei tuntunut nauttivan keltaisen lapsen huomiosta, ei sitten yhtään, mutta ajan kanssa hevoset tottuivat toisiinsa ja punaruunikko opetti Kaunovaarasta muuttaneen tamman talon tavoille (siis siihen että Nero söisi ensin heinäkasalta, sitten vasta muut). Aika ajoin Nero tykkäsi pomotella vuotiaita ja siitäkin huolimatta, että se oli Tomun emä, se antoi tupenrapinat molemmille hevoslapsille - se ei kuitenkaan tuntunut olevan mitään kovin pahansuopaista, joten en kokenut tarpeelliseksi siirtää vanhaa rouvaa tarhaamaan yksin, oppisivatpahan Tomu ja Rukka elämään hevoslaumassa.
”Tulkaas ottamaan päiväheinät”, huutelin tammoille kuljettaessani heinäsäkkejä kohti näiden tarhaa. Tomu ja Rukka saivat omat heinänsä samaan kasaan ollessaan melkeinpä jo parhaita kavereita, ja jäädessäni tammojen ruokailua seuraamaan ne molemmat tulivat aika ajoin tunkemaan pieniä, silkkisiä turpiaan mun taskuille. Rapsuttelin molempia vuotiaita hieman niille lässytellen - ai että varsat oli sitten ihania!

30. joulukuuta 2017, päiväkirjamerkintä
Lumisade peitti hiljalleen paikallaan olevan, ruunikon suomenhevosen selkää. Neron kaula oli painettu alas hetki sitten tarjottuihin päiväheiniin, ja toisin kuin sen kaitsettavat Rukka ja Tomu, se sai nauttia päiväateriastaan yksin, omassa rauhassaan. Heti voikon pikkutamman muutettua meille teräsmummo oli tehnyt selväksi, ettei sen heiniin koskisi kukaan muu kuin itse ylhäisyys itse. Ja Rukka oli hyväksynyt sen - pieni tamma näytti olevan mielissään punaisesta kaveristaan Tomusta, eikä pannut pahakseen heinien jakamista. Mun huulten välistä pääsi hiljainen huokaus, kun kaivelin toppatakin taskuista sormikkaita. Teräsmummo oli menestynyt tänä vuonna odotettua paremmin: se oli napannut niin este- kuin suokkienkin laatuarvosteluista ykköspalkinnot, ja koulujaoksen vastaavasta kakkosen. Näillä meriiteillä sen tyttö Tomu saisi hyvät sukulaispisteet tammikuun varsa-arvosteluissa. Mutta se ei todellakaan mua huokailuttanut, mä olin iloinen että Nero oli jättänyt jälkeensä noinkin kauniin varsan, joka tulisi selkeästi jatkamaan emänsä viitoittamalla polulla tämän jälkeen. Mua huokailutti Neron jälkeinen aika. Tammalle oli kertynyt ikää, ja vaikkei se osoittanutkaan yhtään hiipumisen tai vanhenemisen merkkejä, mua suoraansanoen pelotti tammasta luopuminen. Välttämättä kyseinen asia ei tulisi ajankohtaiseksi vielä vuosiin, mutta Kaakkilan ensimmäinen asukas ja mun ensimmäinen kilpaponi merkitsi ihan helvetisti. Menettäisikö suomenhevostalli hohtonsa teräsmummon lähdettyä taivaslaitumille? Menettäisinkö mä otteeni tästä kaikesta, hiipuisiko mun mielenkiintoni mun extrahepan lähdettyä?

Nuorikot saivat syötyä lapsenlikkaa nopeammin, ja viimeisten heinänkorsien kadottua niiden suihin ne lähtivät yksissätuumin ihmettelemään mua - ihmeellinen tuo ihminen kun tuossa vain seisoskelee, sillä on pakko olla asiaa, let's go sis! Tammat kulkivat laiskanpulskeasti, kylki kyljessä tarhan aidalle ja jäivät sitten pällistelemään mua. Uteliaisuuden saattoi aistia niiden olemuksista ja ihmetyksen nähdä tummista silmistä. "Mitäs mimmit?" ojensin käteni vaisusti kohti tyttöjä, joista Rukka oli ensimmäisenä haistelemassa mustaa kangashansikasta. Kun keltainen tajusi, ettei mulla ollut sille mitään, se veti turpansa takaisin ja antoi tilaa Tomulle. Läsipäisen tamman talviloimi kahisi tämän ottaessa pari askelta lähemmäksi mua - olin klipannut tammat pariin otteeseen syksyn aikana, toisin kuin Neron jonka annoin viimein kasvattaa talvikarvansa ja elää mammutin elämää.
Katsotaanko onko mulla teille jotain, oottakaapas", tottuneesti oikea käsi upposi syvän taskun uumeniin ja hetken sen pohjuksia kaiveltuani löysin kuin löysinkin muutaman leivänpalan. Luikahdin aidan välistä tarhan sisäpuolelle, taputin Rukkaa ja Tomua, ja syötin niille pari palasta ruisleipää, ottaen sitten askeleita teräsmummoa kohti. "Beib, tulisitko säkin leivälle?" huikkasin tälle virne huulillani, ja ruunikko tamma vilkaisi mua sivusilmällään, jatkaen kuitenkin heinien syömistä. Päästyäni tarpeeksi lähelle mä viskasin leivänpalat tuon päiväheinien päälle, josta Nero ne hokasikin yllättävän nopeasti. "Voitko olla ikinä jättämättä mua, mun tulee ikävä", kysyin itsekseni piirtopäiseltä tammalta, joka oli tapansa mukaisesti hotkaissut leivät parempiin suihin alta aikayksikön. En mä varmasti ikinä tulisi tottumaan ruunikon poismenoon, mutta sitä ennen meillä oli kuitenkin vielä lukuisat eläkepäivät vietettävänä - veisin Neron maastoon, uimaan ja hyppäämään, syöttäisin hieman enemmän herkkuja ja pitäisin huolen, että tuo nauttisi elämästään viimeiseen asti. Mä tunsin olevani vastuussa siitä.