Crywor de Vallée
 |
|
rekisteröity numerolla 
, omistaa VRL-11124I think I've seen this film before and I didn't like the ending, you're not my homeland anymore
Monni ei ollut mun tyylinen hevonen. Se oli dieselmallinen mutta häslä ja aina säheltämässä omiaan, olikin ikää sitten kaksi tai kaksitoista vuotta - ei siitä koskaan tiennyt. Kun Selina hommasi kuvankauniin (voin kyllä myöntää että upealtahan kenttähevonen näytti) ranskalaisorin tiiminsä vahvistukseksi Norjasta, mä pyörittelin päätäni. ”Sä olisit saanut itsekasattavan nuoren samalla hintaa, jopa vielä halvemmalla. Ja nyt sä maksoit kuljetuksesta ja kaikesta”, muistan todenneeni naiselle huokaisujen saattelemana. Mutta kun nainen jotakin ostaa niin se ei sitä kadu - ainakaan hevosnainen. Monni tuli ja jäi ja mä unohdin siitä marmattamisen, eihän se mun hevoseni ollut.
Sitten tuli se painajaismainen päivä, kun mun piti koskea tuohon eläimeen. Jos mä olisin etukäteen tiennyt mitä kävisi, mä olisin kieltäytynyt hoitamasta Monnia ja ottanut vaikka kymmenen työvuoroa päälle. Mutta ei. Kun Selina oli toisen hevosensa kanssa kisamatkalla, mä lupauduin ystävällisenä tallikaverina pitämään huolen ruunikosta. ”Ja sen selkäänkin voi nousta, huomaatpahan säkin ettei ollut mikään turha ostos”, Valentín totesi mulle puhelimessa samana iltana.
Voisi sanoa, että sen jälkeen kun mä olin kokenut sen oman elämäni hevosen, kyynistyin hieman muille hevosille. Muut saattoivat olla kivoja tai ihan mahtavia ratsastaa, niiden kanssa saattoi pitää hauskaa, mutta sitä samaa fiilistä mä en koskaan löytänyt muiden kanssa. En Eepin jälkeen enää.
Sitten tuli kirottu Crywor de Vallée, joka katsoi suklaisilla koiranpennun silmillään ja kysyi varovasti stepaten, joko saa lähteä laukassa kohti estettä. Ruunikko, jonka selkään noustessani mä en aavistanut, että multa katoaisi maa jalkojeni alta. Ja jonkin aikaa mä kielsinkin itseltäni, että ei tässä voi olla kyse siitä samasta fiiliksestä kuin once in a lifetime -hevosen kanssa - mitä pidempään mä kuitenkin pyörittelin oria kentällä, sitä enemmän mä r a k a s t u i n. Kerpele.
When I felt like I was an old cardigan under someone's bed, you put me on and said I was your favorite
Mä sain maastoratsukseni energisen mutta varmajalkaisen ruunan, jonka valkea pää upposi heinäkasaan ja häntä huiski kiivaasti öttiäisiä pois sen houkuttelevalta, mutakerroksella varustetulta vartalolta. Kun sitä kutsui luokse, se porhalsi korvat hörössä katsomaan, olisiko mukana ollut herkkuja - kun Herkku tajusi, ettei mitään hyvää uusilla tulokkailla kuitenkaan ollut, se puhalsi lämmintä ilmaa kämmenelle ja jäi odottamaan seuraavaa liikettä. Se oli helppo saada kiinni ja se lähti mielissään kulkemaan myös tuntemattoman mukaan, askelsi nätisti myös löysällä narulla vieressä eikä pysähdellyt ihmettelemään (vaikka se sitä kuulema aina välillä tekikin, kottikärryille kun piti puhista ja ruohomättäitä ahneena maistella). Tallissa se vastasi tervehtivälle hevoselle hirnahduksella, muttei sen kummemmin alkanut höyryämään muista eläimistä - se kolusi heti läpi ruokakipponsa, nappasi suuhunsa viimeiset heinänrippeet ja kiinnostui sitten tutkimaan taluttajansa taskuja.
Herkku rakasti näprätä - kaikkea ja kaikkia. Se kävi läpi pehmeillä huulillaan niin tuulitakin hihan kuin harjaboksin sisällönkin, ja jos hoitamisessa kesti liian kauan, se kyllä kertoi tylsistymisensä alkamalla levittelemään sen sisältöä pitkin turvepohjaista karsinaa.
Kaviot Herkku nosti nätisti - se pukki hieman pepulle ja jatkoi sitten tallielämän seuraamista kiinnostuneena -, mutta suojien laitto sitä puistatti. Se askelsi kiinni sidottuna paikallaan ja pärskähteli, mutta lopetti senkin komennuksesta. ”Se jaksaa aina vähän testata, kun ei pidä tuosta jalkoihin koskemisesta”, toinen tallinomistajista osasi kertoa hymyillen. Satuloidessa ei koitunut minkäänlaisia ongelmia, ja vaikka ruuna vetikin hieman ilmaa vatsaansa, ei se vastustanut vyön kiinnittämistä ilkeillä tavoilla, kuten puremalla. Suitset valkoinen connemara otti hieman vastaanpanien, mutta kun kuolaimiin liittyvät ongelmat oli selätetty, ei ollut hankala tehtävä pukea loppuja remeleitä herran päälle.
Me käytiin ensin ratsastamassa kentällä. Herkku oli heti menossa mukana ja innostui pienimmistäkin avuista, kuitenkaan ryöstämättä tai tekemättä liikaa omiaan. Ruunasta huomasi kuitenkin heti, että se kyllästyi todella helposti, ja lyhyimmätkin paikallaan seisomiset menivät pieniä steppiaskeleita ottaen sekä päätä viskoen.
Herkulla oli upeat askeleet: ponimainen,hieman tykyttävä mutta silti ilmava laukka sekä pehmeä ravi, jossa oli todella helppo istua. Sen tempo oli eteenpäinvievä ja valkoista ei kovinkaan tarvinnut hoputtaa menemään reippaampaa - se hoiti asian kyllä itse hyvin ja kiihtyi helposti nollasta sataan. Koska kentälle oli asetettu muutamia pieniä ristikoita, me päätettiin hieman myös testata ruunan hyppytaitoja; tässä vaiheessa oli jo tullut puheeksi kuinka mä voisin viedä Herculeksen kotiin tuliaisina ja sen omistaja jo hieman innostunut myymisestä. Ruunasta huomasi heti, kuinka se rakasti vauhtia ja menemisen tuntua, ja se tykittikin menemään, - joskin hieman varomattomasti -, esteet ja niiden välit sata lasissa. Hetkittäin sitä oli jopa hieman hankala hallita, mutta kertaakaan se ei lähtenyt lopullisesti käsistä….
Alkuverryttelyissä me testattiin ruunan taitoja perinteisissä kouluratsastukseenkin soveltuvissa tehtävissä, kun mä taivuttelin ja pyörittelin kimoa parhaani mukaan sitä tuntematta. ”Ihan reippaasti vain kokeilet ja verryttelet, se kaipaa kyllä taivuttamista ettei se ole ihan suoraa kankea lopputuntia”, omistaja huikkasi mulle ja sen mukaan mä sitä lähdinkin työstämään. Selkeästi useamman toiston putkessa tehdyt tehtävät saivat Herkun turhautumaan ja se olikin loppupätkissä kyllästyneen oloinen - saatiin kuitenkin esille poni, josta huomasi, kuinka se alkoi vertymään ja löystymään kehostaan oikein käsissä.
Loppujen lopuksi me päästiin myös maastoon, jossa Herkku oli selkeästikkin parhaimmillaan: se rakasti kulkea metsässä ja mä rakastin sitä. Sen askeleet olivat joustavat ja vaikka se tuntuikin vähän väliä kytistelevän kaikkea, se ei riistäytynyt käsistä tai edes säpsynyt - sille riitti pieni kulmien alta kyräily.
15.09.2018, 8-vuotias |
15.09.2020, 16-vuotias |
15.05.2023, 24-vuotias |
There goes the last great American dynasty, she had a marvelous time ruining everything
| ✔ KERJ-II i. Calinero 173cm rn |
ii. Cadros 176cm mrn |
| ie. Morphine Mayhem 171cm trn | |
| ✔ ei saavutuksia e. Morwenna 168cm rn |
ei. Milano 170cm trn |
| ee. Rianna 163cm rn |
Monni on käytössä jalostukseen ainoastaan keinohedelmöityksenä
t. Valentia, s. 18.03.2015
And I think you should come live with me and we can be pirates - then you won't have to cry
|
Kouluratsastus tasolla 0 pistein 0.00 |
Kuuliaisuus ja luonne: 0.00 |
Startteja yhteensä: 48 |
| PVM, KILPAILUPAIKKA | LAJI | TASO | TULOS |
 12.10.2014 Domenica Estate |
KERJ | CIC4 | 3/28 |
 29.10.2014 Foxvale |
KERJ | CIC4 | 4/26 |
| 30.10.2014 Foxvale |
KERJ | CIC4 | 5/26 |
| 02.11.2014 Oak Hill Event Park |
VMRJ | 30km ihanne | 10/17, 1p |
| 09.11.2014 Oak Hill Event Park |
VMRJ | 30km ihanne | 15/16, 1p |
 15.11.2014 Rêve de Haussea |
KERJ | CIC4 | 1/30 |
| 16.11.2014 Oak Hill Event Park |
VMRJ | 30km ihanne | 6/16, 5p |
| 17.11.2014 Rêve de Haussea |
KERJ | CIC4 | 5/30 |
| 22.11.2014 Harjunpää |
KERJ | CIC4 | 6/40 |
| 30.11.2014 islanninhevostalli Beinir |
VMRJ-CUP | 30km ihanne | 12/17, 2p |
| 12.12.2014 Susiraja |
KERJ-CUP, tuotos (1 | CIC4 | 3/7 |
 14.12.2014 Anfarwol Acres |
maastoesteet, tuotos (2 | 130cm | 5/5 |
 21.12.2014 Thrillium |
MEJ | 130cm | 1/14 |
| 22.12.2014 Thrillium |
MEJ | 130cm | 3/14 |
| 01.01.2015 Huvitutti |
KERJ | CIC4 | 4/27 |
| 05.01.2015 Huvitutti |
KERJ | CIC4 | 2/27 |
| 07.01.2015 Huvitutti |
KERJ | CIC4 | 1/27 |
| 08.01.2015 Huvitutti |
KERJ | CIC4 | 2/27 |
| 21.01.2015 Thrillium |
MEJ | 130cm | 1/18 |
| 22.01.2015 Thrillium |
MEJ | 130cm | 4/18 |
| 31.03.2015 Taikakuun kartano |
KERJ-CUP, tuotos (3 | CIC4 | 5/12 |
| 04.01.2016 Brokeback |
KERJ | CIC3 | 2/38 |
| 29.06.2019 KK Savioja |
esteet, villit | 100cm | 16/22 (8vp) |
| 29.06.2019 KK Savioja |
esteet, villit | 110cm | 12/23 |
| 03.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 16/40 |
| 03.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 32/40 |
| 04.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 3/40 |
| 04.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 4/40 |
| 05.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 20/40 |
| 05.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 22/40 |
| 06.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 31/40 |
| 06.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 14/40 |
| 07.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 14/40 |
| 07.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 19/40 |
| 08.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 2/40 |
| 08.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 30/40 |
| 09.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 11/40 |
| 09.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 10/40 |
| 10.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 34/40 |
| 10.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 21/40 |
| 11.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 5/40 |
| 11.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 8/40 |
| 12.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 20/40 |
| 12.07.2019 Syyn Kartano |
ERJ | 100cm | 10/40 |
| 26.-27.07.2019 Auburn Estate |
ERJ, Power Jump 2019 | 120cm | 1/15 (0/0vp) |
| 27.07.2019 Auburn Estate |
ERJ, Power Jump 2019 | 120cm, PJ-arvoluokka | 21/52 (4vp) |
| 14.03.2020 Auburn Estate |
harjoitusestekilpailut | 115cm | 2/13 (0vp) |
| 14.03.2020 Auburn Estate |
harjoitusestekilpailut | 120cm | 14/17 (4vp) |
| 15.03.2020 Auburn Estate |
harjoituskoulukilpailut | helppo B | 14/16 (61,125%) |
| 15.03.2020 Auburn Estate |
harjoituskoulukilpailut | helppo A | 3/13 (69,000%) |
| ruusukkeet Equestrian PROsta, poislukien Anfarwol Acresista voitettu ruusuke ja kaviokoukku, joiden © Anfarwol Acres / Power Jump -palkinnot © Sokka Luxuries |
1) Susiraja, 12.12.2014 (kerj-cupin tuotostehtävä): Kilpailut ovat edelleen kesken, mutta toimihenkilöt ovat jo aloitelleet pikkujoulujaan (terästettyä) glögiä nauttien, osalla näkyy taskumattikin vilahtelevan mukin yllä. Miten pikkujoulunvietto vaikutti sinun suoritukseesi? Kutsuivatko toimihenkilöt sinut mukaan pippaloihin, toikkaroiko humalainen liputtaja esteen edessä vai tuliko kouluosuuden arvostelupaperiin omituisia numeroita ja kommentteja? Miten sinä, ja ratsusi reagoitte tähän?
Maastorata oli suunnilleen puolessa välissä, päivä oli mennyt melko sujuvasti vaikka kevyissä joulutunnelmissa oleva toimaritiimi vähän omaa ohjelmaa järjestikin. Tähän omaan ohjelmaan päästiin mekin osallisiksi kun oltiin ylittämässä lumista laidunta, suht hiljaisella pätkällä missä ei ollut estetuomaria natseilemassa eikä yleisöä todistamassa. Aika näppärä paikka pieneen kujeiluun, olivat muutamat toimihenkilöt tuumanneet ja piiloutuneet laitumen reunaan pusikkoon. Sieltäpä alkoi sitten hassunhauskana jekkuna lennellä ensin lumipalloja ja kun pallot loppuivat, lähti lentoon vähän kaikkea muutakin irtaimistoa alkaen tonttulakeista ja päättyen isin ja mamin ostamiin iphone kutosiin. Monni meinasi saada slaagin tästä hyökkäyksestä mutta seuraavat slaagin saajat olivat kyllä itse joulutontut kun laitumen toiselta reunalta lähti liikkeelle täyttä juhlaravia meidän taustajoukot, heitellen lumipalloja ja muuta irtaimistoa norjalaisia sotahuutoja rääkyen täydellä volyymilla. Melkein meinasin pysähtyä hetkeksi katsomaan miten lujaa (ja miten suoraa) tonttu-ukot pääsisivät omiaan puolustavia viikinkejä karkuun mutta herkkä ranskalaisratsuni ei ollut mainittavan iloinen tilanteesta joten meidän kahden matka jatkui pois sotatantereelta. (tuotoksen © taffel)
3) Taikakuun kartano, 31.03.2015 (kerj-cupin tuotostehtävä): Koulurata ja rataesteet on takana, mitkä on fiilikset ja miten on mennyt? Kirjoita testiviesti (max 160 merkkiä, joka on yhden viestin tilavuus) valmentajalle joka ei ole päässyt paikalle. Kuvaile ja ole huumorintajuinen.
We did it! Melkein! Esteradalta kolme puomia ja yks kielto, kouluradalla kaks unohdusta ja kolme rikkoo. Sietää olla ylpiä taas työsi tuloksesta. (tuotoksen © taffel)
Tuomarin kommentti: "Viimeinen lause jotenkin niin sympaattinen. Alku varsin riemukas, kunnes totuus kilpailuista käy ilmi."
They told me all of my cages were mental so I got wasted like all my potential
|
Monnin päivittäiseen ruoka-annokseen kuuluu SSH Harmonia -täysrehu, jota ori syö kolme kertaa vuorokaudessa niin, että aamuisin sekä iltaisin se saa 2 kiloa ja päiväruokinnan yhteydessä yhden kilon. Tämän lisäksi aamu- ja iltaruokaan kuuluu Essentials -lisärehu molemmilla kerroilla 150 gramman määrissä. Talvisin heikomman nesteytyksen vuoksi Monni juo melassiveden, joka koostuu yhdestä kauhallisesta seosmelassia ja kymmenestä litrasta lämmintä vettä. Liikutuksen jälkeen poika saa lämpimän puuron, johon laitetaan lämpimän veden sekaan muutama desi Go Green -viherpellettiä, yksi ruokalusikallinen kurkumaa, 10 grammaa kuivattua kamomillaa sekä valkosipulijauhetta. Vapaapäivinä muut viherpellettiä lukuunottamatta sekoitetaan iltaruokaan, ja kilpailukausina herralle annetaan sekaan myös kolme ruokalusikallista spirulinaa. Monni syö päivän aikana noin 11 kiloa kuivaheinää niin, että aamu- ja iltaruuan yhteydessä sekä ensimmäisillä päiväheinillä se saa noin kolme (3) kiloa, ja toisille päiväheinille noin kaksi (2) kiloa. Rehuista kiitos Stjärnesands Hästeri |
